Oppilashuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoitus on, että kouluyhteisö tukee ja turvaa oppilaan hyvää arkea ja oppimista. Tätä kouluyhteisön kaikkien aikuisten tekemää työtä kutsutaan oppilashuolloksi. Erityisesti oppilashuoltotyötä tekevät koulun psykologi, kuraattori, nuorisotyöntekijä ja terveydenhoitaja.

  • jokainen oppilas saa kerran vuodessa kouluterveydenhoitajalta kutsun terveystarkastukseen, 8. luokilla on laaja terveystarkastus, johon osallistuu myös koululääkäri
  • kouluterveydenhoitaja on koululla ma-pe, avovastaanotto klo 11.45-12.15
  • terveydenhoitajan työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sairaanhoito ja perussairauksien hoito ja seuranta kuuluvat omalle terveysasemalle tai hoitavalle yksikölle
  • koululääkäriin saa yhteyttä terveydenhoitajan kautta
  • koulukuraattori eli koulun sosiaalityöntekijä on tavattavissa maanantaista perjantaihin, kuraattorin tehtävänä on tukea oppilasta ja opiskelijaa sosiaalisessa kasvussa
  • koulupsykologi on lapsen ja nuoren psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian osaaja, hän on tavattavissa maanantaista perjantaihin
  • oppilaan hyvästä oppimisesta ja oppimiseen liittyvästä tuesta sekä jatko-opintoihin ohjaamisesta vastaavat aineenopettajat, luokanvalvoja, laaja-alaiset erityisopettajat ja opinto-ohjaajat.

Oppilaan tuki ja ohjaus

Laaja-alainen erityisopetus luokilla 7-9

Erityisopetus on tukimuoto, jolla pyritään auttamaan oppilaita, joilla on haasteita esim. oppimisessa tai keskittymisessä. Tuen tarve voi olla joko tilapäistä tai jatkuvaa. Meillä Hyllissä opetusta on annettu eniten matematiikassa, englannissa, ruotsissa ja äidinkielessä. Erityisopettajat voivat antaa tukea myös oppimisvalmiuksiin, esim. opiskelutekniikka, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja lukeminen.

Lukiseulat/testit ja matematiikan perustaitojen arviot yläasteella

Laaja-alaiset erityisopettajat arvioivat aina syksyn alussa 7-luokkalaisten teknistä lukutaitoa, oikeinkirjoitusta sekä luetun ymmärtämistä. Tulokset kerrotaan oppilaille henkilökohtaisesti ja niistä, sekä ehdotetuista tukitoimista, lähetetään yhteenveto huoltajille wilman kautta. Näiden seulojen tavoitteena on auttaa opettajia kohdentamaan lisätukea sitä tarvitseville ja antaa samalla oppilaille tietoa omista taidoista ja haasteista.

Matematiikan perustaitoja arvioivat matematiikan opettajat 7. luokan syksyllä.

Suomi toisena kielenä

Hyllin peruskoulun suomi toisena kielenä -tunnit toimivat pienryhmäopetuksena. Oppilas on ensisijaisesti oikeutettu S2-opetukseen asuttuaan Suomessa alle kuusi vuotta, mutta S2-opetusta saavat muutkin sitä tarvitsevat.

Oppilaat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, osallistuvat 7. luokan alussa kielitasotestiin, joka kertoo ajankohtaista tietoa kielitaidosta ja ennustaa kielellistä pärjäämistä yläkoulun opinnoissa. Kielitasotestin perusteella oppilaat osallistuvat S2-opetukseen, yleensä suomi äidinkielenä -tuntien aikana. Oppilas voi saada S2-tukea myös reaaliaineissa (biologia, maantieto, historia, terveystieto, yhteiskuntaoppi).

S2-opetuksessa oppilaan kielitaso ja opittava asia sidotaan mahdollisimman yksilöllisesti yhteen. Oppilas pääsee pienryhmässä osoittamaan osaamisensa omalla kielitasollaan ja saamaan yksilöllistä tukea. Oppilaan on myös mahdollista suorittaa kokeita S2-opettajan kanssa monipuolisin keinoin.

Kristiina Laitaneva
S2-opettaja

Ohjaus Hyllissä - jotta jokainen löytäisi oman paikkansa

Helsingin yhteislyseon oppilaat ja opiskelijat saavat opinto-ohjausta sekä luokkaohjauksena, pienryhmäohjauksena että henkilökohtaisena ohjauksena. Aineenopettajat huolehtivat ainekohtaisesta opinto-ohjauksesta. Opinto-ohjaajan luona voi käydä keskustelemassa opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmiin ja päivittäisiin toimiin liittyvissä asioissa.

Motivaatiota voidaan pitää mittarina, joka kertoo syyn käyttäytymisellemme. Kun joku sanoo, ettei hänellä ole motivaatiota käydä koulua, kyse on mahdollisesti siitä, ettei hän ole löytänyt mielekästä syytä ponnistella opiskelujensa eteen. Seuraukset näkyvät yleensä heikkona koulumenestyksenä tai muina kouluun tulemisen vaikeuksina. Joskus opiskelija kokee, ettei hänellä ole selkeää syytä käydä koulua, mutta hän käy sitä tunnollisesti, koska “niin kuuluu tehdä”. Häntä ohjaa koulunkäynnissä ehkä enemmän velvollisuudentunto kuin uteliaisuus uuden oppimista kohtaan.

Amerikkalainen psykologi Steven Reiss kehitti motivaatioteorian, jota kutsutaan nimellä RMP (Reiss Motivation Profile). 1995 aloitettujen empiiristen tutkimusten perusteella syntyi 16 perustarpeen persoonallisuus- ja motivaatioteoria. Nämä tarpeet motivoivat meitä kaikkia, mutta niiden voimakkuus on yksilöllistä. Jokaisella meistä nämä tarpeet (motiivit) muodostavat yksilöllisen arvojärjestyksen (hierarkian), jossa tärkeimpien arvojen merkitys korostuu. Kun nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi, ihminen kokee kestävää, pysyvää onnellisuutta. Se on paljon enemmän kuin hetkellinen onnellisuus. Juuri tätä arvopohjaista onnellisuutta tavoitellessaan ihminen löytää itsensä ja “sen oman juttunsa”.  

Helsingin yhteislyseon opinto-ohjaajista Anniina Paalanen ja Nina Grönroos ovat opinto-ohjaajan tutkinnon lisäksi sertifioituneet RSMP-koulumotivaatiovalmentajiksi (RSMP= Reiss School Motivation Profile)  He hyödyntävät Steven Reissin motivaatioteoriaa yhtenä opinto- ja oppilaanohjauksen työkaluna.