Menu
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoitus on, että kouluyhteisö tukee ja turvaa oppilaan hyvää arkea ja oppimista. Tätä kouluyhteisön kaikkien aikuisten tekemää työtä kutsutaan oppilashuolloksi. Erityisesti oppilashuoltotyötä tekevät koulun psykologi, kuraattori, opiskeluvalmentaja ja terveydenhoitaja.
Erityisopetus on tukimuoto, jolla pyritään auttamaan oppilaita, joilla on haasteita esim. oppimisessa tai keskittymisessä. Tuen tarve voi olla joko tilapäistä tai jatkuvaa. Meillä Hyllissä opetusta on annettu eniten matematiikassa, englannissa, ruotsissa ja äidinkielessä. Erityisopettajat voivat antaa tukea myös oppimisvalmiuksiin, esim. opiskelutekniikka, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja lukeminen.
Erityisopetuksen oppilaat valitaan ja erityisopetuksesta sovitaan aina yhdeksi jaksoksi kerrallaan pääosin aineenopettajien tai erityisopettajien antamien ehdotusten perusteella. Erityisopetukseen kannattaakin hakeutua aineenopettajan kautta heti jakson alussa joko kertomalla toiveesta suoraan opettajalle tai laittamalla viestiä wilman kautta. Usein aineenopettaja ehdottaa itse oppilaalle erityisopetusta ja joskus myös päättää oppilaan puolesta, että erityisopetus on nyt tarpeen.
Laaja-alainen erityisopetus toteutetaan joko pienryhmäopetuksena, jossa ryhmäkoko on korkeintaan 5 oppilasta, tai samanaikaisopetuksena. Erityisopettaja ja oppilaan aineenopettaja sopivat yhdessä erityisopetuksen tuntien sisällöistä, mutta aiheiden käsittelytavat voivat toki vaihdella. Opettajat tekevät arvioinnin yhdessä. Erityisopetus annetaan samaan aikaan yleisopetuksen kanssa, joten oppilaan viikkotuntimäärä ei lisäänny.
Hyllissä toimii kaksi laaja-alaista erityisopettajaa: Tuija Mönkkönen ja Anssi Hietaharju. Heidän luokkansa 102 ja 103 löytyvät ensimmäisestä kerroksesta ruokalan käytävältä. Lisäksi laaja-alaista erityisopetusta tarjoaa resurssiopettaja Jarno Lehtonen. Parhaiten erityisopettajat tavoittaa wilman kautta.
Laaja-alaiset erityisopettajat arvioivat aina syksyn alussa 7-luokkalaisten teknistä lukutaitoa, oikeinkirjoitusta sekä luetun ymmärtämistä. Tulokset kerrotaan oppilaille henkilökohtaisesti ja niistä, sekä ehdotetuista tukitoimista, lähetetään yhteenveto huoltajille wilman kautta. Näiden seulojen tavoitteena on auttaa opettajia kohdentamaan lisätukea sitä tarvitseville ja antaa samalla oppilaille tietoa omista taidoista ja haasteista.
Matematiikan perustaitoja arvioivat matematiikan opettajat 7. luokan syksyllä.
Kaikilla niillä 9. luokan oppilailla, jotka epäilevät itsellään lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeutta, on mahdollisuus osallistua lukiseulaan 9. luokan alussa. Jos vaikeus näkyy myös seulassa, oppilas voi halutessaan tulla erityisopettajalle yksilölukitestaukseen ja hän saa kirjallisen lukilausunnon jatko-opintoja varten.
Hyllin peruskoulun suomi toisena kielenä -tunnit toimivat pienryhmäopetuksena. Oppilas on ensisijaisesti oikeutettu S2-opetukseen asuttuaan Suomessa alle kuusi vuotta, mutta S2-opetusta saavat muutkin sitä tarvitsevat.
Oppilaat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, osallistuvat 7. luokan alussa kielitasotestiin, joka kertoo ajankohtaista tietoa kielitaidosta ja ennustaa kielellistä pärjäämistä yläkoulun opinnoissa. Kielitasotestin perusteella oppilaat osallistuvat S2-opetukseen, yleensä suomi äidinkielenä -tuntien aikana. Oppilas voi saada S2-tukea myös reaaliaineissa (biologia, maantieto, historia, terveystieto, yhteiskuntaoppi).
S2-opetuksessa oppilaan kielitaso ja opittava asia sidotaan mahdollisimman yksilöllisesti yhteen. Oppilas pääsee pienryhmässä osoittamaan osaamisensa omalla kielitasollaan ja saamaan yksilöllistä tukea. Oppilaan on myös mahdollista suorittaa kokeita S2-opettajan kanssa monipuolisin keinoin.
Kristiina Laitaneva
S2-opettaja
Helsingin yhteislyseon oppilaat ja opiskelijat saavat opinto-ohjausta sekä luokkaohjauksena, pienryhmäohjauksena että henkilökohtaisena ohjauksena. Aineenopettajat huolehtivat ainekohtaisesta opinto-ohjauksesta. Opinto-ohjaajan luona voi käydä keskustelemassa opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmiin ja päivittäisiin toimiin liittyvissä asioissa.
Motivaatiota voidaan pitää mittarina, joka kertoo syyn käyttäytymisellemme. Kun joku sanoo, ettei hänellä ole motivaatiota käydä koulua, kyse on mahdollisesti siitä, ettei hän ole löytänyt mielekästä syytä ponnistella opiskelujensa eteen. Seuraukset näkyvät yleensä heikkona koulumenestyksenä tai muina kouluun tulemisen vaikeuksina. Joskus opiskelija kokee, ettei hänellä ole selkeää syytä käydä koulua, mutta hän käy sitä tunnollisesti, koska “niin kuuluu tehdä”. Häntä ohjaa koulunkäynnissä ehkä enemmän velvollisuudentunto kuin uteliaisuus uuden oppimista kohtaan.
Amerikkalainen psykologi Steven Reiss kehitti motivaatioteorian, jota kutsutaan nimellä RMP (Reiss Motivation Profile). 1995 aloitettujen empiiristen tutkimusten perusteella syntyi 16 perustarpeen persoonallisuus- ja motivaatioteoria. Nämä tarpeet motivoivat meitä kaikkia, mutta niiden voimakkuus on yksilöllistä. Jokaisella meistä nämä tarpeet (motiivit) muodostavat yksilöllisen arvojärjestyksen (hierarkian), jossa tärkeimpien arvojen merkitys korostuu. Kun nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi, ihminen kokee kestävää, pysyvää onnellisuutta. Se on paljon enemmän kuin hetkellinen onnellisuus. Juuri tätä arvopohjaista onnellisuutta tavoitellessaan ihminen löytää itsensä ja “sen oman juttunsa”.
Helsingin yhteislyseon opinto-ohjaajista Anniina Paalanen ja Nina Grönroos ovat opinto-ohjaajan tutkinnon lisäksi sertifioituneet RSMP-koulumotivaatiovalmentajiksi (RSMP= Reiss School Motivation Profile) He hyödyntävät Steven Reissin motivaatioteoriaa yhtenä opinto- ja oppilaanohjauksen työkaluna.
Peruskoulun oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilasta niin, että tämä pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on, että oppilas pystyy tekemään omiin vahvuuksiinsa, arvoihinsa ja kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilas oppii tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilasta kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiään ja tekemään valintansa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Peruskoulun oppilaanohjaus koostuu oppitunneista, pienryhmä- ja yksilöohjauksesta. Ohjausta toteutetaan yhteistyössä erityisesti huoltajien, luokanvalvojien ja muun opiskelijahuollon kanssa.
7. luokat
8. luokat
9. luokat
Tarkempi kuvaus Hyllin peruskoulun ohjauksesta on luettavissa peruskoulun ohjaussuunnitelmasta.
Oppilaanohjaaja tapaa niin perheitä kuin yksittäisiä oppilaita mielellään. Ajan voi varata näppärästi esim. wilman kautta.
Peruskoulun oppilaanohjaajan yhteystiedot:
Nina Grönroos
nina.gronroos@hyl.fi
050 3005434
Katri Mettälä
katri.mettala@hyl.fi
040 6862528
Hosting by Sivustamo