Motivaatiota voidaan pitää mittarina, joka kertoo syyn käyttäytymisellemme. Kun joku sanoo, ettei hänellä ole motivaatiota käydä koulua, kyse on mahdollisesti siitä, ettei hän ole löytänyt mielekästä syytä ponnistella opiskelujensa eteen. Seuraukset näkyvät yleensä heikkona koulumenestyksenä tai muina kouluun tulemisen vaikeuksina. Joskus opiskelija kokee, ettei hänellä ole selkeää syytä käydä koulua, mutta hän käy sitä tunnollisesti, koska “niin kuuluu tehdä”. Häntä ohjaa koulunkäynnissä ehkä enemmän velvollisuudentunto kuin uteliaisuus uuden oppimista kohtaan.

Amerikkalainen psykologi Steven Reiss kehitti motivaatioteorian, jota kutsutaan nimellä RMP (Reiss Motivation Profile). 1995 aloitettujen empiiristen tutkimusten perusteella syntyi 16 perustarpeen persoonallisuus- ja motivaatioteoria. Nämä tarpeet motivoivat meitä kaikkia, mutta niiden voimakkuus on yksilöllistä. Jokaisella meistä nämä tarpeet (motiivit) muodostavat yksilöllisen arvojärjestyksen (hierarkian), jossa tärkeimpien arvojen merkitys korostuu. Kun nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi, ihminen kokee kestävää, pysyvää onnellisuutta. Se on paljon enemmän kuin hetkellinen onnellisuus. Juuri tätä arvopohjaista onnellisuutta tavoitellessaan ihminen löytää itsensä ja “sen oman juttunsa”.  

Helsingin yhteislyseon opinto-ohjaajista Nina Grönroos on opinto-ohjaajan tutkinnon lisäksi sertifioitunut RSMP-koulumotivaatiovalmentajaksi (RSMP= Reiss School Motivation Profile)  Hän hyödyntävää Steven Reissin motivaatioteoriaa yhtenä opinto- ja oppilaanohjauksen työkaluna.

Opintojen ohjaus on apua, jota opiskelija vastaanottaa koulun henkilökunnalta saadakseen opinnot päätökseen. Se on opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden tukemista sekä auttamista opintojen sujumiseen, ammatinvalintaan sekä työelämään liittyvissä asioissa. Opintojen ohjausta tapahtuu kaikkialla koulussa aina eri aineiden oppitunneilta opinto-ohjauksen tuntien kautta niihin perinteisempiin ohjaustilanteisiin, eli henkilökohtaiseen ohjaukseen. Jokaisen opiskelijan on määrä käydä opinto-ohjaajan kanssa läpi kurssisuunnitelmansa ja tavoitteensa vähintään kerran vuodessa.

Opiskelijan kannalta merkittävää on, että hänellä on mahdollisuus saada ohjausta silloin, kun hän sitä tarvitsee. Lukiolaisen elämässä helpoiten saatavilla oleva ohjauksen antaja on näin ollen lähes poikkeuksetta aineenopettaja. Ryhmänohjaajan rooli on merkittävä käytännön asioiden auttajana. Kaikissa tilanteissa voi aina kääntyä myös opiskeluvalmentajan puoleen. Opinto-ohjaajan tehtävä on huolehtia ohjauksen kokonaiskuvan toteutumisesta. Hän vastaa opinto-ohjauksen luokkatuntien, lukiossa opokurssien sekä ohjauskeskusteluiden järjestämisestä.

Hyllin lukiossa opiskelijan opinto-ohjaus toteutuu luokka-asteittain seuraavasti

1. vuosi:
   1. valtakunnallinen pakollinen OP1-kurssi
   2. ryhmänohjaajan pitämät ohjauskeskustelut
   3. pienryhmänohjausta kurssivalinnoista
   4. tarvittaessa enemmän henkilökohtaisia ohjauskeskusteluita
2. vuosi
   1. valtakunnallinen OP2-kurssi
   2. henkilökohtainen ohjauskeskustelu
   3. tarvittaessa enemmän henkilökohtaisia ohjauskeskusteluita
3. vuosi
   1. henkilökohtainen ohjauskeskustelu
   2. infotilaisuudet jatko-opinnoista
   3. tarvittaessa enemmän henkilökohtaisia ohjauskeskusteluita
4. vuosi (tarvittaessa)
   1. opinto-ohjaajan järjestämät ryhmänohjaukset
   2. henkilökohtaiset ohjauskeskustelut

Lukion opinto-ohjaajan yhteystiedot:

Anniina Paalanen
Virkavapaalla

vs. Tuire Strandberg
tuire.strandberg@hyl.fi
040 6862406

Katri Mettälä
katri.mettala@hyl.fi
040 6862528

Lukion erityisopettajan tarjoama tuki

• teettää kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseulan, jonka avulla pyritään selvittämään mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Mikäli seulan perusteella näyttää siltä, että olisi syytä jatkaa yksilötestein, erityisopettaja kutsuu opiskelijan jatkotestaukseen.
• tekee testauksia mahdollisen oppimisvaikeuden selvittämiseksi
• laatii lukilausuntoja niitä tarvitseville ennen ylioppilaskirjoituksia
• neuvoo erityisjärjestelyiden hakemisessa ylioppilaskirjoituksia varten (esim. sairauden, vamman tai lukivaikeuden perusteella)
• antaa opiskelijoille lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin sekä muihin oppimisvaikeuksiin liittyvää yksilöllistä opastusta ja ohjausta
• auttaa opiskelutekniikoiden harjoittelemisessa ja hiomisessa
• opastaa työskentelytaidoissa (mm. opiskelun aikatauluttaminen, keskittyminen, lukeminen, kirjoittaminen, luetun ymmärtäminen)
• tukee opiskelumotivaatioon liittyvissä asioissa
• tukee ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa
• toimii koulun opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä

Lukihäiriön, sairauden, vamman tai vieraskielisyyden huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa

Mikäli sinulla on lukivaikeus, jokin sairaus tai vamma, sinun on mahdollista hakea erityisjärjestelyitä ylioppilaskirjoituksia varten. Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla voit tutustua erityisjärjestelyiden hakemiseen ja lukea, millä tavoin lukivaikeus, erilaiset sairaudet ja vammat sekä vieraskielisyys voidaan ottaa huomioon kokeiden arvostelussa. Lisätietoja saat erityisopettajalta.

Opiskelijan tehtävä on tiedottaa oppimisvaikeudestaan aineenopettajia. Suosittelemme, että opiskelija sopii jakson alussa jokaisen opettajan kanssa erityisjärjestelyistään kuten lisäajasta ja muista oppimista tukevista keinoista.

Erityisopettajan yhteystiedot

Meri Tanska
050 523 2896

Olen paikalla maanantaista perjantaihin.
Tavoitat minut puhelimitse tai Wilman kautta.
Voit myös varata tapaamisajan luokseni varausjärjestelmän kautta http://hyl.fi/opolle, samasta paikasta, mistä varaat ajan lukion opinto-ohjaajalle.

Työhuoneeni on toisessa kerroksessa luokan 206 (ATK-luokka) vasemmalla puolella. Tule rohkeasti käymään!