[edit. 10.10. korjasin väärän vuoden mittauksen alkamisesta, oikeasti mittaushanke Hyllin osalta alkoi 1999 eikä 1990 vuonna, M]
Hyl on ollut mukana Säteilyturvakeskuksen mittaushankkeessa vuodesta 1999 lähtien. Tutkimuksessa mitataan noin 100 suomalaisen nuoren Cs-137 isotoopin aktiivisuus heidän kehostaan. Mittauksia tehdään Rovaniemellä, Tampereella ja Hyllissä kerran vuodessa. Kehoomme kertyvä Cs-137 on peräisin Tsernobylin onnettomuudesta vuodelta 1986.
Suurimmalla osalla oppilaista Cs-137 aktiivisuus jää alle mittaustarkkuuden alarajan 50 Bq. Jo teinivuodet ohittaneella lihaa ja perunaa syövällä miehellä se oli tänä vuonna 210 Bq. Mittausta Hyllissä johti tarkastaja Tiina Torvela.
Keskiviikkona mitattiin lukiolaisia ja torstaina yläasteen oppilaita. Tänä vuonna lukiolaiset eivät olleet tarpeeksi viitseliäitä muistamaan milloin olivat ilmoittautuneet mittaukseen. Peruskoululaiset olivat tällä kertaa fiksumpia.
Kiitokset kaikille mittaukseen osallistujille.
Alla oleva teksti on lainattu Mikko Teräväisen tiedotteesta.
Valtakunnallinen säteilyvalvonta on Säteilyturvakeskukselle lakisääteinen velvoite. Sen ensisijaisena tarkoituksena on, että Suomessa ollaan jatkuvasti selvillä väestöön kohdistuvasta säteilystä. Ympäristön säteilyvalvonnasta julkaistaan vuosiraportti, joka on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Tulokset raportoidaan myös Euroopan komissiolle.
Ympäristön säteilyvalvonta sisältää seuraavat valvontakohteet:
- ilman radioaktiivisuus
- radioaktiivinen laskeuma
- pintaveden radioaktiivisuus
- juomaveden radioaktiivisuus
- maidon radioaktiivisuus
- elintarvikkeiden radioaktiivisuus
- ihmisen radioaktiivisuus.
Valvonta ja mittaus -laboratorio vastaa ihmisen radioaktiivisuuden seurannasta. Ihmiseen kulkeutuu radioaktiivisia aineita ravinnosta ja hengitysilmasta. Tällä hetkellä tärkein ravinnon mukana ihmiseen kulkeutuvista keinotekoisista radioaktiivisista aineista on 137Cs (cesium-137). Radioaktiivinen cesium on pääosin peräisin Tshernobylin onnettomuudesta keväältä 1986. Myös ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden aiheuttamaa laskeumaa on pieniä määriä jäljellä.
Ihmisen radioaktiivisuutta mitataan väestöstä Helsingissä, Rovaniemellä ja Tampereella. Näiden tulosten perusteella arvioidaan keinotekoisten radioaktiivisten aineiden suomalaisille keskimäärin aiheuttama säteilyannos. Vaihteluvälin selville saamiseksi mittaamme myös erityisryhmiä, joihin kuuluvat henkilöt syövät keskimääräistä enemmän radioaktiivisia aineita sisältäviä ruokia. Lapissa poronhoitajien ryhmää on seurattu vuodesta 1962 ja Keski-Suomen paljon luonnontuotteita (marjat, riista, kala) syövien ihmisten ryhmää vuodesta 1987 lähtien.
Mittaukset tehdään Säteilyturvakeskuksen liikkuvaan mittauslaboratorioon sijoitetulla mittauslaitteistolla. Laitteisto on rakennettu kuorma-autoon. Mittauslaitteiston taustasuojat on uusittu keväällä 2012. Laitteistoon kuuluu mittaustuoli, johon mitattava henkilö asettuu istumaan. Gammasäteilyä havaitsevat ilmaisimet ovat suoraan edessä. Mitattava aktiivisuusmäärä on pieni, joten ympäristöstä tulevan häiritsevän taustasäteilyn vaimentamiseksi tuoli on tehty lyijystä ja ilmaisimet ympäröity lyijyvaipalla. Ilmaisimet havaitsevat ihmisessä olevien radioaktiivisten aineiden lähettämän gammasäteilyn. Mitattavaan henkilöön ei kohdistu säteilyä eikä hänestä myöskään oteta näytteitä.
STUKilla on pääkaupunkiseudulla vertailuryhmä, johon kuuluu pelkästään aikuisia. Yläasteen ja lukion piiristä muodostuneet ryhmät edustavat väestöstä lapsia ja nuoria. Annosarvioinnissa alle 15-vuotias käsitellään lapsena. Ryhmään pyritään keräämään vapaaehtoisia koulustanne. Vaikka mittaammekin lapsia ja nuoria, niin koulun opettajat ja muu henkilökunta ovat tervetulleita mitattavaksi.
Mittaukseen ei tarvitse varautua etukäteen. Itse mittaus kestää noin 15 minuuttia ja tulos ilmoitetaan jokaiselle henkilökohtaisesti mittauksen jälkeen.
Mittaukset suoritetaan siten, että Säteilyturvakeskuksen mittausauto saapuu koulun pihalle sovitulla viikolla päiväksi tai kahdeksi. Mittaukset suoritetaan koulupäivän aikana ja pystymme mittaamaan 4 henkilöä tunnissa. Mittauksia voidaan tehdä myös lounasaikaan.
Kiitän ystävällisestä suhtautumisesta ja kaikesta avusta, jonka meille annatte.
Apulaistarkastaja Mikko Teräväinen
