Opiskelijahuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksena on, että kouluyhteisö tukee ja turvaa opiskelijan hyvää arkea ja oppimista yhä tiiviimmin. Tätä kouluyhteisön kaikkien aikuisten tekemää työtä kutsutaan opiskelijahuolloksi. Erityisesti opiskelijahuoltotyötä tekevät koulun psykologi, kuraattori, nuorisotyöntekijä, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. 

  • jokainen opiskelija saa lukion 1. ja 2. luokalla  kouluterveydenhoitajalta kutsun terveystarkastukseen. Lukion 2.  luokalla on laaja terveystarkastus, johon osallistuu myös koululääkäri
  • terveydenhoitaja on koululla ma-pe, avovastaanotto klo 11.45-12.15
  • terveydenhoitajan työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sairaanhoito ja perussairauksien hoito ja seuranta kuuluvat omalle terveysasemalle tai hoitavalle yksikölle
  • koululääkäriin saa yhteyttä terveydenhoitajan kautta
  • koulukuraattori eli koulun sosiaalityöntekijä on tavattavissa maanantaista perjantaihin, kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijaa sosiaalisessa kasvussa
  • Opiskeluvalmentajan tehtävänä on olla tukena sekä lukiossa että yläkoulussa opintoihin  ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa
  • koulupsykologi on lapsen ja nuoren psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian osaaja, hän on tavattavissa maanantaista perjantaihin
  • jokainen opiskelija osallistuu lukiseulaan lukion alussa. Tarvittaessa opiskelijan kanssa tehdään myös yksilötestit
  • opiskelijaa ohjataan erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilaskokeisiin
  • opiskelijan hyvästä oppimisesta ja oppimiseen liittyvästä tuesta sekä jatko-opintoihin ohjaamisesta vastaavat aineenopettajat, ryhmänohjaaja, lukion erityisopettaja sekä opinto-ohjaaja

Ohjaus Hyllissä - jotta jokainen löytäisi oman paikkansa

Helsingin yhteislyseon oppilaat ja opiskelijat saavat opinto-ohjausta sekä luokkaohjauksena, pienryhmäohjauksena että henkilökohtaisena ohjauksena. Aineenopettajat huolehtivat ainekohtaisesta opinto-ohjauksesta. Opinto-ohjaajan luona voi käydä keskustelemassa opiskeluun, tulevaisuudensuunnitelmiin ja päivittäisiin toimiin liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden tukena niin opintoihin, kuin vapaa-aikaankin liittyvissä asioissa toimii opiskeluvalmentaja.

Motivaatiota voidaan pitää mittarina, joka kertoo syyn käyttäytymisellemme. Kun joku sanoo, ettei hänellä ole motivaatiota käydä koulua, kyse on mahdollisesti siitä, ettei hän ole löytänyt mielekästä syytä ponnistella opiskelujensa eteen. Seuraukset näkyvät yleensä heikkona koulumenestyksenä tai muina kouluun tulemisen vaikeuksina. Joskus opiskelija kokee, ettei hänellä ole selkeää syytä käydä koulua, mutta hän käy sitä tunnollisesti, koska “niin kuuluu tehdä”. Häntä ohjaa koulunkäynnissä ehkä enemmän velvollisuudentunto kuin uteliaisuus uuden oppimista kohtaan.

Amerikkalainen psykologi Steven Reiss kehitti motivaatioteorian, jota kutsutaan nimellä RMP (Reiss Motivation Profile). 1995 aloitettujen empiiristen tutkimusten perusteella syntyi 16 perustarpeen persoonallisuus- ja motivaatioteoria. Nämä tarpeet motivoivat meitä kaikkia, mutta niiden voimakkuus on yksilöllistä. Jokaisella meistä nämä tarpeet (motiivit) muodostavat yksilöllisen arvojärjestyksen (hierarkian), jossa tärkeimpien arvojen merkitys korostuu. Kun nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi, ihminen kokee kestävää, pysyvää onnellisuutta. Se on paljon enemmän kuin hetkellinen onnellisuus. Juuri tätä arvopohjaista onnellisuutta tavoitellessaan ihminen löytää itsensä ja “sen oman juttunsa”.  

Helsingin yhteislyseon opinto-ohjaajista Nina Grönroos on opinto-ohjaajan tutkinnon lisäksi sertifioitunut RSMP-koulumotivaatiovalmentajaksi (RSMP= Reiss School Motivation Profile)  Hän hyödyntävää Steven Reissin motivaatioteoriaa yhtenä opinto- ja oppilaanohjauksen työkaluna.