Eero Raittinen - suomalaisen rytmimusiikin Grand Old Man

Eero Raittinen oli Helsingin yhteislyseon opiskelija vuosina 1955-1964. Eeron ura suomalaisen rytmimusiikin uranuurtajana hakee vertaistaan: yli 500 julkaistua levytystä. 

Levytysura alkoi heinäkuussa 1960 kokoonpanossa Eero ja Jussi sekä Harry Aaltosen yhtye. Eero Raittisen seuraava yhtye oli pääsiäisenä 1962 perustettu The Esquires, jossa hän toimi rumpalina. Yhtyeen ensilevytys oli toukokuussa 1963 rautalankaversio ”Juokse sinä humma”. Lokakuussa 1963 Eero tuli rumpaliksi The Sounds -yhtyeeseen. Joulukuussa 1963 Fontana-levymerkillä levytetty single ”Hei tytöt / Kaipaan sua” oli ensimmäinen laulettu suomalainen rautalankayhtyeen levy.

Pääsiäisenä 1964 perustetun uuden yhtyeen nimeksi tuli Eero ja Jussi & The Boys. Ensimmäiset soololevytykset Eero Raittinen teki vuonna 1966, kun esiintyi kesällä 1966 ensimmäisessä Danny-showssa ja liittyi syksyllä perustetun D-tuotannon riveihin.

Eero jatkoi soolouransa vuonna 1968 lähdettyään The Boys -yhtyeestä. The Boysissa jatkoi Eero Raittisen isoveli, muusikko Jussi Raittinen. Vuosina 1968–1969 Eero Raittisen säestysyhtyeenä toimi Help, joka hajosi Eeron esiintyessä Kirkan ja Anki Lindqvistin kanssa Rock and Roll Circus -yhtyeen kera kesällä 1969.

Ensimmäisenä omana albumina ilmestyi kunnianhimoinen yhdysvaltalaista juurimusiikkia coveroinut albumi Eeron Elpee vuonna 1970. Se julkaistiin uudelleen vuonna 1977 nimellä Blues from the North. Eero Raittinen toimi progressiivisen rock-yhtyeen Tasavallan Presidentin laulajana vuosina 1972–1974 levyttäen kaksi albumia, Lambertland ja Milky Way Moses. Tämän jälkeen Eero lauloi muun muassa yhtyeissä Rotox, Boxcar ja Ball. Oiling Boiling Rhythm’n Blues Bandin solistina hän lauloi yhtyeen nimeä kantavalla albumilla Oiling Boiling Rythm’n Blues Band.

Juurimusiikki soi 1990-luvulla entistä onnistuneemmin myös suomeksi albumeilla Mies matkallaan, Vielä vähän aikaa ja Eero Raittinen ja Kansainväliset Seikkailijat. Hän jatkoi pitkäaikaisia omia projektejaan Jarkka Rissasen, Ykä Putkisen ja yhtyeensä The Noisy Kinda of Menin kanssa.

Eero Raittisen tunnetuimmat levytykset ovat kappaleet Vanha holvikirkko (1968, alun perin ruotsalainen Mälarö kyrka) ja Toivotaan toivotaan (1970, alun perin Che sarà). Raittinen toimi Tunturibluesin taiteellisena johtajana vuodesta 1997 lähtien. Salitun vanhassa koulussa Suomusjärvellä Raittinen on järjestänyt erilaisia koulutustilaisuuksia ja konsertteja.

Raittisen yhtye toimi vuosina 2001–2003 Kultakurkut-kokoonpanon taustayhtyeenä, jossa Eero Raittinen lauloi. Tammikuussa 2002 Raittisen, Harri Marstion, Bablon ja Esa Elorannan kokoonpanolta ilmestyi albumi Kultakurkut.

Opetusministeriö myönsi Raittiselle vuonna 2007 taiteiljaeläkkeen. Vuonna 2015 Finnish Blues Awards -tapahtumassa Raittiselle jaettiin elämäntyöpalkinto. (lähde: Wikipedia).

Helsingin yhteislyseolle oli suuri kunnia ojentaa Hyl Hall of Fame kunniakirja Eero Raittiselle 3.12.2021. Eero menehtyi heinäkuussa 2025 kotonaan Lohjalla.